Hajanainen, kyyninen, hahmoton nykyaika. Selkeä, nostalginen ja kadotettu menneisyys. Idän ja lännen vastakkainasettelu, kohtaamattomuus. Alati kuumeneva maapallo. Ihmisen suhde kuolemaan, uskontoon ja mystisyyteen.
Itä on lähtenyt meistä kurottaa kohti toivoa, piirtäen surumielisiä kuvia hetkistä. Runot maalaavat katoavien vuodenaikojen rajoja, katsellen maailmaa tarkasti, yhtä aikaa julmasti ja lempeästi.
”Eikä maailma katoa mihinkään eivätkä perhoset unohda.”
Maiju Laitinen (s. 1975) on sanoja, pohdiskelua ja keskusteluja rakastava lahtelainen peruskoulun suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja, äiti ja kirjoittaja.
Esikoisrunokirjassaan Itä on lähtenyt meistä hän tarkastelee meissä elävää menneisyyttä, toivoa ja toivottomuutta. Pientä ihmistä, joka on menettämässä otteensa historiasta suurten uhkien varjoissa.
